Vauhtipuiston historiikki

Vauhtipuisto perustetiin 1982 Anja ja Reijo Komulaisen toimesta. Sysäyksen perustamisella antoi pariskunnan leukemiaan menehtyneen pojan, Antin, piirtämä lokariautorata sekä idea Vauhtipuistosta. Reijo Komulainen kiersi ympäri Suomea lokariautojen kanssa erilaisissa tapahtumissa ja ajatus asettumisesta Hietasaareen tuntui hyvältä. Anja ja Reijo tekivät päätöksen puiston perustamisesta ja ensimmäinen Vauhtipuiston kesä vuonna 1982 antoi kipinää myös toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle.


Vuonna 1983 Vauhtipuistoon saapuivat maailmalla suositut rullaluistimet sekä BMX-pyörät. Myös Pelihalli rakennettiin samana vuonna. Seuraavana vuonna otettiin merkittävä askel Vauhtipuiston historiassa: ensimmäiset sähköautot saapuivat! 80-luvun puolen välin jälkeen Vauhtipuistoon tulivat myös crossimopot sekä mönkijät, joidenka suosio oli huimaava. Vauhtipuisto vakiinnutti asemaansa oululaisten lasten puuhapaikkana ja muistoja Vauhtipuistosta karttui lähes jokaiselle oululaiselle.


80-luvun kehityskaarta seurasi Komulaisen perheessä ikävämpiäkin asioita. Reijo sairastui vakavasti ja vetovastuu Vauhtipuistosta siirtyi kokonaan Anjan harteille. Sisukas ja hyväntuulinen Anja jatkoi Vauhtipuiston systemaattista kehitystä ja 90-luvun alussa saapuivat Vauhtipuistoon ensimmäiset pomppulinnat, karuselli ja juna. Anjan apuna Vauhtipuistossa häärivät myös lapset Kalle ja Mari. Vuonna 2006 Kalle otti vetovastuun Vauhtipuistosta ja samana vuonna Vauhtipuisto kasvoi Vekkulitalolla, kahvilalla, Kakaravaaran leikkimökkikylällä sekä Junateatterilla.

Kallen ajatus oli viedä Vauhtipuiston toimintaa enemmän huvipuistomaiseen suuntaan lisäämällä karuselleja sekä pienemmille
tarkoitettuja huvipuistolaitteita kuitenkaan unohtamatta lasten omaehtoista tekemistä ja kokemista. Alueelle tuli oma Satupolku, jonka lähtöporttina on Zeppeliinistä tuttu merirosvolaiva. Reitin varrelta löytyy monta mukavaa seikkailua ja tekemistä. Lisäksi Kakaravaaran leikkimökkikylä varustettiin mm. omalla koululla, kaupalla ja puusepän verstaalla, jossa lapset saavat leikkiä
autenttisessa ympäristössä.

Kalle Komulainen on määrätietoisesti kehittänyt Vauhtipuiston toimintaa ja ajatus ympärivuotisuudesta toteutui ensimmäisen Nallikarin Talvikylän myötä. Ensimmäinen Talvikylä avattiin 2008 Nallikarin muiden toimijoiden avustuksella. Talvinen toimintaympäristö Nallikarissa nosti alueen oululaisten ”olohuoneeksi” myös talvella ja on lunastanut paikkansa Nallikarin
talvessa.

Vuonna 2014 tehtiin Vauhtipuiston historia suurin kertainvestointi. Puistoon hankittiin perheluokan laitteita, jotka soveltuvat
myös aikuisille. Vauhtipuistoon saapuivat selkeästi suuremmat huvipuistolaitteet: Vauhtikopteri, Vauhtikone, juna sekä maailman pohjoisin vuoristorata Mato Mainio. Vauhtipuisto otti selkeän askeleen kohti huvipuistoa. Seuraavana kesänä laitteita lisättiin entisestään, mukaan tulivat HassuPaatti ja HupsutKupit.

Vuonna 2017 Vauhtipuisto täyttää kunnioitettavat 35 vuotta. Synttärilahjaksi hankittiin uusi laite, Humppa Bumppa -vapaapudotus
ilahduttamaan kävijöitä. Vauhtipuistossa työskentelee myös Komulaisen perhe kolmessa polvessa: Kalle ja vaimo Anna, lapset Annika, Aleksi ja Alisa ja kaikkien tuntema Vauhtipuiston ”täti” Anja. Vauhtipuisto työllistää kesäisin Komulaisen perheen lisäksi 14 henkilöä ja yhden pupun: kaikkien suosikkimaskotin Vipsu Pupun.